29. elokuuta 2016

MATTOLAITURI

w5w8w4w10w9

MATTOLAITURI
PHOTOS BY SOFIA SALO

Eksyin taas pyykkien joukkoon. Tällä kertaa Sofian kanssa. Ja mattolaiturille, enkä pyykkitupaan. 

Syksyn viileä ilma, värikkäät lehdet, kiiltävät vesilammikot ja tuulenpuuskahdukset ovat saapuneet Helsinkiin. Kiireiset ihmiset, lapsilaumat ja tööttäilevät autot ovat vallanneet kaupungin. 

Ja minun maailmani on vallannut lukuisat koulutehtävät, aikaiset aamut ja iltapäiväunet. 

Silti minulla on todella hyvä olo. Todella hyvä olo olla juuri tässä ja nyt. Keskittyä ja edetä. Rakentaa omia unelmia ja samalla haaveilla niistä. 

Tänään perustarkastusta tehnyt terkkari kyseli minulta kysymyksiä; Minkälainen on vointi? Onko ollut helppo palata arkeen? Syötkö tai nukutko hyvin? Onko mielen päällä jotain muuta? 

Mitään valittamista en keksinyt. Ainoastaan oikean jalan jalkapöytä on kipeä. Siinä se. Arki tuntuu mukavalta ja unirytmistäkin olen saanut kiinni. 

Kaikki asiat ovat taas jälleen todella hyvin. Niinkin hyvin, että tänään jaksoin hymyillä koko päivän ja en ole edes nukkunut päiväunia. Asiat ovat niin hyvin, että tuleva syksy ja sen tuomat haastavat ilmat eivät haittaa. 

Lisäksi olen saanut elämääni muutaman aivan upean ihmisen. En voisi olla kiitollisempi. 

Aivan ihanaa ja energistä viikkoa teille jokaiselle! Ei anneta veden ja sen ropinat häiritä. Katsotaan niitäkin kauniimman linssin läpi... 

<3


26. elokuuta 2016

SMOOTHIE

s12s11idkuva

PHOTOS BY ME
SMOOTHIE

Aina pienestä pitäen olen suosinut jugurtteja, rahkoja, viilejä ja vanukkaita (tottakai). Jostain syystä mun mieleeni on aina ollut kaikki sellaiset syötävät, jotka voi syödä lusikalla eikä tarvitse niinkään pureskella. Nyt myös mun suolistosairauden myötä, olen joutunut miettimään minkälaisena haluan ruuan syödä. Ja pakko sanoa, että vatsa kestää parhaiten nimenomaan smoothieita, 

Mun aivan kaikkien aikojen lempparismoothie on niinkin perus, kuin; mustikka, mansikka, banaani ja rahka -smoothie. Tämä on mun aamupala ja välipala. Aina hyvää ja raikasta. Eniten ehkä tykkään tästä myös siksi, että se tuo kesän mieleen. <3

Nyt on aika viikonlopulle, mutta sitä ennen on nasutuksen aika. Viime vuonna tähän aikaan itseäni ainakin pelotti ja jännitti koko päivän, mutta tänä vuonna rooli onkin aivan toinen. 

Ihanaa viikonloppua kaikille! 


22. elokuuta 2016

MY HOME

j9j17
j18
j16idkuva
j20 j15j6

HOME
PHOTOS BY ME

Mistä minun koti on tehty? 

Kotini on tehty natisevasta lattiasta, valkoisista puuovista ja isosta ikkunalaudasta.  

Mistä minun koti on tehty? 

Kahvin tuoksusta, kaupungin äänistä ja esteettisestä ympäristöstä. 

Mistä minun koti on tehty? 

Turvasta, rakkaudesta ja onnesta.  

Siitä on minun koti tehty.  

Jo kesällä minuun iski pieni sisustuskärpänen. Se kärpänen on pörrännyt tässä jo jonkun aikaa, kunnes sain vihdoin laitettua pesän uuteen uskoon.  
Koti on minun peilikuvani. Se näyttää ja tuoksuu minulta. Sieltä pystyy aistimaan ajatukseni ja suunnitelmani.  




Se on myös paljon muuta. Vaikka pieni yksiö onkin vain minun kotini, on se aika-ajoin myös isoveljeni ja monen ystäväni koti. En tarkoita, että täällä yöpyy joka päivä minun lisäkseni joku, vaan tarkoitan sitä, että kotini on aina avoin ihmisille ketä rakastan.  



Kotini on paikka, jossa juhlitaan onnen hetkiä ja turvapaikka ahdistuksen tullen.  



Pitkään kuitenkin koti ei ole oikein näyttänyt minulta. Ei edes tuntunut.  



Kun valkoinen matto ja uudet verhot pääsivät paikalleen, tiesin juuri niiden puuttuvan täältä. Vielä kasa muotilehtiä isän mielestä ruman penkin päälle (ja vähän sen alle) ja uusi viherkasvi peilin viereen. Johan alkoi tuntua kodikkaalta.  



Isoin juttu taisi olla kuitenkin taulut seinällä ja Mummun vanhat ja värikkäät emalikattilat kaappien päällä.  



Mummun vanhat tavarat kodissani ovat olleet kaikkein merkittävimpiä juttuja. Kaikki astiani ovat hänen vanhat ja rakastan niitä yli kaiken. Muutama puinen jakkara ja vielä vanha valkoinen arkku peilin alla. Haarukat ja veitset huokuvat vanhaa aikaa. 

Mummun vanhasta riipuksesta on tullut myös lempi kaulakoruni (vaikka kaulakoruista en ennen ole välittänytkään). Riipus on riippunut Mummun kaulassa jo silloin, kun he Pappani kanssa menivät naimisiin. <3  



Kaikkea vanhaa sekoitettuna Äidin vanhoihin vinyylilevyihin ja muotilehtiin.  
Siitä on minun koti tehty. 

ARKI

2tattoo2tattoo172tattoo20

PHOTOS BY SOFIA SALO

Muutama vanha kuva blogin puolelle. Kuinka hyvältä näyttääkään tuo valkoinen sänky puhtaineen lakanoineen. Auringonvalo osuu kauniisti kotiini ja lämpö virtaa avonaisesta ikkunasta. 

Hiukan kaipaan kesää.

Mutta arki tuntuu tällä hetkellä hyvältä. Yllättävän hyvältä. 

Vaikka jo miljoonat kotiläksyt ja projektit pitävät minut kiireisenä ja varmasti väsyneenä, odotan syksyä innolla. Syksy antaa rytmin taas arkeen ja rytmi antaa minulle enemmän, kun loma. 

Ja vaikka lomalla on aina ihanaa, on parasta osata nauttia myös arjesta. Arki on tässä ja nyt. Joka aamu ja ilta. Opitaan katsomaan arkea kauneuden kautta. Katsotaan, mitä arjella on meille annettavaa, eikä mitä sillä on otettavaa. Uskon, että arjella on enemmän tarjottavaa, kun lomalla, jos oikeasta perspektiivistä katsotaan. 

Olenko oikeassa?

Se olisi taas maanantai, ja jo toinen kokonainen viikko koulussa. Hiukan pahoittelen huonoa päivitystä. Luvassa olisi kuitenkin kesän kooste ja ehkä hieman ompelujuttuja. Mun kuvaajakin on palannut taas takaisin Tampereelta <3 Mahtoiko teistä moni olla samoilla suunnilla? 

Aivan ihanaa alkavaa viikkoa teille <3


14. elokuuta 2016

S P Å R A

h15
h19 h7h17h16

PHOTOS BY SOFIA SALO

Helou kaikki!

Olen vihdoin taas palannut blogin pariin muutaman päivän hiljaiselon jälkeen.

Vietin viikonlopun Salossa hiukan nukkumassa ja rentoutumassa. Koulupäiviä on ollut vasta kaksi.
Mun onneksi päivät ovat olleet rauhallisia. Saanut hyvin hitaan laskeutumisen tulevaan syksyyn ja vuoteen. Tässä vaiheessa osaan jo sanoa, että rankka vuosi edessä, mutta varmasti sitäkin unohtumarikkaampi. Tuntuu hyvältä olla takaisin koulussa. 

Nyt on ihan pakko mennä laittamaan huomiset kamat kasaan ja yöpaita päälle. Tästä tämä taas lähtee.



 Ollaan kuulolla <3


9. elokuuta 2016

HELMIKORU

h17h19h18

PHOTOS BY SOFIA SALO
T-SHIRT/H&M SHIRT/GINATRICOT PANTS/BIKBOK SHOES/MONKI

Tällä hetkellä olen niin sanaton, että kesäloma on loppumassa. Mielessä ei pyöri paljon muuta. Täytyy yrittää nyt vain asennoitua niin, että syksy ja arki saa tulla. Eiköhän kaikilla ole alku aina hankalaa. Siitä se sitten taas lähtee omalla painollaan.

Eilen olimme isolla porukalla viettämässä Rewinan synttäreitä Tervasaaressa. Lämmin aurinko ja mahtavat ihmiset pitivät fiiliksen korkealla. Ei voinut muuta, kun nauttia. 

Nyt jatkan kahvin siemailua ja alan kohta siivoamaan... Ulkona on vähän viileä -syksyinen ilma. Ehkä jopa vähän odotan syksyä <3 

Palaillaan! 

3. elokuuta 2016

ROCK N ROLL

r27r25r31r37r9r34
r7
r40 r23

PHOTOS BY SOFIA SALO
JACKET/H&M DRESS/2NDHAND SHOES/ROCK REBEL

Pukeutumisessa ihan parasta on heittäytyminen ja jonkun uuden luominen. Vaikka tiedostaa oman tyylin ja ehkä tyylisuunnan, on sitä kiva vaihtaa vaihdetta välillä. Minusta pukeutuminen ja uusien juttujen kokeileminen on vain hauskaa ja mielekästä. Se pitää omankin mielen valppaana ja tekee pukeutumisesta taas monta kertaa mielenkiintoisempaa.  Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan ja fiilistelemään kaikkea uutta!

Koko asun inspiraatio lähti veljeni ylisuuresta nahkatakista. Tiesin heti, että sen kanssa haluan yhdistää jotain romanttista ja vaaleaa. Rokahtavamman oloiset bootsit pääsivät vielä jalkaan ja menoksi. Oli niin vapauttavaa kävellä kaupungilla kunnon kengät jalassa ja takillakaan ei tullut tuulisena päivänä liian kuuma.  

Seuraava asu onkin kaikkea muuta, kuin rokahtava. Nyt kuitenkin laittautumaan iltaa varten. 
 Nauttikaahan tekin viimeisistä kesäilloista <3

1. elokuuta 2016

VUOSI HELSINGISSÄ

home29home34
idkuva
home31
home44
home33 home20home39home24home41home11

HOME
PHOTOS BY ME



Tasan vuosi sitten astuin isojen pahvilaatikoiden kanssa kotiini.  


Koti näytti silloin puhtaalta ja tuoreelta. Tuntui niin uudelta, mutta kuitenkin niin vanhalta. Vanhat valkoiset ovet aukenivat, kun astuin sisään. Tiesin, että täällä aion olla vielä pitkään. Kaupungin äänet toivottivat minut tervetulleeksi ja kesän lämpö teki minut hyvin onnelliseksi. 


Pikkuhiljaa tavarat löysivät oman paikkansa. Pikkuhiljaa minä löysin oman paikkani. Ja niin kaikki asiat loksahtivat omille paikoilleen. Kuin kauniista sadusta.  


Tämä vuosi on ollut jotain sellaista, mitä en osaa edes sanoin kuvailla. Ei ole oikeita sanoja kuvailemaan vuottani Helsingissä. Ei ole myöskään sanoja kertomaan, miten paljon olen oppinut –niin itsestäni, kuin kanssaihmisistä.  


Odotuksen olivat korkealla ja ajatukset Helsingistä aika suppeat. Silti odotin innokkaana, mitä Helsingillä on minulle tarjottavana.


Niin kun arvata saattaa; olihan Helsingillä tarjottavaa. Aika paljon enemmän, mitä osasin edes kuvitella. Sellaisia asioita, mitä en edes tiennyt olevan olemassa.  


Ympärilleni olen saanut toinen toistaan upeampia ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat saaneet minut lähtemään mukavuusalueeltani kohtaamaan uusia tilanteita. Ihmisiä, joiden kanssa tunnen olevani hyvin arvokas ja rakastettu. Ihmisiä, jotka ovat opettaneet kiitollisuutta ja armoa. Opettaneet minulle kuinka rakastaa muita ja ennen kaikkea itseäni.  


Heistä kaikista olen niin kiitollinen. Olen niin onnellinen. Olen niin siunattu.  


Myöskään tällä hetkellä en voisi olla ylpeämpi itsestäni ja päätöksistäni. Olen niin mielettömän ylpeä, että tein ison valinnan jo niin nuorena. Uskalsin lähteä ja kokeilla. Uskalsin unelmoida ja ottaa riskejä.  


Ja niin teen edelleen. Unelmoin ja otan riskejä. Tavoittelen korkealle ja annan unelmien viedä minua.
Tiedän, että minua seurataan ja vahditaan. Tiedän, etten ole yksin. Monta suojelusenkeliä on matkassa mukana. Ja hyvä niin.  


Silmästäni valuu kyyneleitä, kun ajattelen, kuinka onnellinen olen. Olen ollut koko vuoden. Siitä päivästä lähtien, kun muutin. Se oli tähän astisen elämäni onnellisin päivä. Ja tämä vuosi on ollut elämäni onnellisin vuosi. Asiat ovat aidosti hyvin ja hienosti. Täytyy muistaa kiittää jokaisesta päivästä, minkä saamme olla täällä. 


Muistakaa tekin olla kiitollisia.  


Ja sitten haluan vielä sanoa jotain kahdelle rakkaimmalle ihmiselle maanpäällä; 


Olen niin sanoinkuvaamattoman kiitollinen teille molemmille. Te jaksoitte uskoa minuun ja unelmiini. Te jaksoitte seistä rinnalla ja ottaa vastaan kaiken -niin risut, kuin ruusutkin. Te luotitte minuun niin paljon, että uskalsitte päästää irti. Päästitte irti, jotta minä saan lentää. 

Lentää unelmiini.  


Ja tällä hetkellä ihailen teitä. Ihailen rohkeuttanne ja pyyteetöntä rakkauttanne. Voi kuinka onnelliseksi tunnen itseni saadessani teidät vanhemmikseni. 

Äiti & Iskä. Rakastan teitä niin paljon.
Nyt on ensimmäinen vuosi taputeltu Helsingissä. Loppuelämä vielä jäljellä.