WANHAT -17 & kuulumisia

WANHAT 2017

PHOTOS BY MERI LUUKKANEN

Tuntui siltä, että on pakko tulla jakamaan nämä iloiset ja onnelliset kuvat viime perjantailta. Kauan odotettu prinsessapäivä. Yhtä nopeasti päivä ehti tulla, kun se ehti loppua. Iloa ja naurua. Vähän stressiä ja kiirettä. Mutta silti niin onnellinen päivä.  

Ja hitsi miten olen ylpeä. Niin minusta, kuin minun parista, joka edellisen päivän rientojen jälkeen jaksoi tsempata koko päivän! 

Yksi asia, mikä teki minut erityisen onnelliseksi, oli minun perhe. Minun koko perhe päätti tulla katsomaan iloista päivääni. Ja katsomosta myöhemmin löysin muutaman muunkin rakkaan, jotka tulivat iloitsemaan ja nauttimaan. Antamaan kannustuksensa ja halin. Olin niin onnellinen. Olen sitä yhä edelleen.  

Mitä minulle sitten kuuluu? 

Minulle kuuluu hyvää. Ihan normaalia elämää. Kaikki täällä rullaa –paitsi blogi. Olen ihan tietoisesti pitänyt taukoa. En ihan osaa sanoa, koska tauko loppuu ja mitä sitten. Sen kuitenkin tiedän, että tämä ei ole mikään loppu. Suunnitelmia on vaikka muille jakaa, mutta haluan paljastaa kaiken ajallaan ja samaan aikaan.  

Nyt on työn ja inspiraation aika. Kaikki uudistuu. Ajallaan.  

Kuullaan kyllä myöhemmin ja elämääni muuten voi seurailla snäpin (juttaanna) ja instagramin (juttaervasto) kautta. Pistäkää vain terveisiä tai kommentteja. Niihin ilolla aina vastaan. <3 

Oli kiva kirjoitella kuulumisia. Blogi on yhä edelleen niin rakas paikka. 

<3

MATTOLAITURI

MATTOLAITURI

PHOTOS BY SOFIA SALO

Eksyin taas pyykkien joukkoon. Tällä kertaa Sofian kanssa. Ja mattolaiturille, enkä pyykkitupaan. 

Syksyn viileä ilma, värikkäät lehdet, kiiltävät vesilammikot ja tuulenpuuskahdukset ovat saapuneet Helsinkiin. Kiireiset ihmiset, lapsilaumat ja tööttäilevät autot ovat vallanneet kaupungin. 

Ja minun maailmani on vallannut lukuisat koulutehtävät, aikaiset aamut ja iltapäiväunet. 

Silti minulla on todella hyvä olo. Todella hyvä olo olla juuri tässä ja nyt. Keskittyä ja edetä. Rakentaa omia unelmia ja samalla haaveilla niistä. 

Tänään perustarkastusta tehnyt terkkari kyseli minulta kysymyksiä; Minkälainen on vointi? Onko ollut helppo palata arkeen? Syötkö tai nukutko hyvin? Onko mielen päällä jotain muuta? 

Mitään valittamista en keksinyt. Ainoastaan oikean jalan jalkapöytä on kipeä. Siinä se. Arki tuntuu mukavalta ja unirytmistäkin olen saanut kiinni. 

Kaikki asiat ovat taas jälleen todella hyvin. Niinkin hyvin, että tänään jaksoin hymyillä koko päivän ja en ole edes nukkunut päiväunia. Asiat ovat niin hyvin, että tuleva syksy ja sen tuomat haastavat ilmat eivät haittaa. 

Lisäksi olen saanut elämääni muutaman aivan upean ihmisen. En voisi olla kiitollisempi. 

Aivan ihanaa ja energistä viikkoa teille jokaiselle! Ei anneta veden ja sen ropinat häiritä. Katsotaan niitäkin kauniimman linssin läpi... 

<3

VUOSI HELSINGISSÄ

HOME

PHOTOS BY ME

Tasan vuosi sitten astuin isojen pahvilaatikoiden kanssa kotiini.  

Koti näytti silloin puhtaalta ja tuoreelta. Tuntui niin uudelta, mutta kuitenkin niin vanhalta. Vanhat valkoiset ovet aukenivat, kun astuin sisään. Tiesin, että täällä aion olla vielä pitkään. Kaupungin äänet toivottivat minut tervetulleeksi ja kesän lämpö teki minut hyvin onnelliseksi. 

Pikkuhiljaa tavarat löysivät oman paikkansa. Pikkuhiljaa minä löysin oman paikkani. Ja niin kaikki asiat loksahtivat omille paikoilleen. Kuin kauniista sadusta.  

Tämä vuosi on ollut jotain sellaista, mitä en osaa edes sanoin kuvailla. Ei ole oikeita sanoja kuvailemaan vuottani Helsingissä. Ei ole myöskään sanoja kertomaan, miten paljon olen oppinut –niin itsestäni, kuin kanssaihmisistä.  

Odotuksen olivat korkealla ja ajatukset Helsingistä aika suppeat. Silti odotin innokkaana, mitä Helsingillä on minulle tarjottavana.

Niin kun arvata saattaa; olihan Helsingillä tarjottavaa. Aika paljon enemmän, mitä osasin edes kuvitella. Sellaisia asioita, mitä en edes tiennyt olevan olemassa.  

Ympärilleni olen saanut toinen toistaan upeampia ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat saaneet minut lähtemään mukavuusalueeltani kohtaamaan uusia tilanteita. Ihmisiä, joiden kanssa tunnen olevani hyvin arvokas ja rakastettu. Ihmisiä, jotka ovat opettaneet kiitollisuutta ja armoa. Opettaneet minulle kuinka rakastaa muita ja ennen kaikkea itseäni.  

Heistä kaikista olen niin kiitollinen. Olen niin onnellinen. Olen niin siunattu.  

Myöskään tällä hetkellä en voisi olla ylpeämpi itsestäni ja päätöksistäni. Olen niin mielettömän ylpeä, että tein ison valinnan jo niin nuorena. Uskalsin lähteä ja kokeilla. Uskalsin unelmoida ja ottaa riskejä.  

Ja niin teen edelleen. Unelmoin ja otan riskejä. Tavoittelen korkealle ja annan unelmien viedä minua.

Tiedän, että minua seurataan ja vahditaan. Tiedän, etten ole yksin. Monta suojelusenkeliä on matkassa mukana. Ja hyvä niin.  

Silmästäni valuu kyyneleitä, kun ajattelen, kuinka onnellinen olen. Olen ollut koko vuoden. Siitä päivästä lähtien, kun muutin. Se oli tähän astisen elämäni onnellisin päivä. Ja tämä vuosi on ollut elämäni onnellisin vuosi. Asiat ovat aidosti hyvin ja hienosti. Täytyy muistaa kiittää jokaisesta päivästä, minkä saamme olla täällä. 

Muistakaa tekin olla kiitollisia.  

Ja sitten haluan vielä sanoa jotain kahdelle rakkaimmalle ihmiselle maanpäällä; 

Olen niin sanoinkuvaamattoman kiitollinen teille molemmille. Te jaksoitte uskoa minuun ja unelmiini. Te jaksoitte seistä rinnalla ja ottaa vastaan kaiken -niin risut, kuin ruusutkin. Te luotitte minuun niin paljon, että uskalsitte päästää irti. Päästitte irti, jotta minä saan lentää. 

Lentää unelmiini.  

Ja tällä hetkellä ihailen teitä. Ihailen rohkeuttanne ja pyyteetöntä rakkauttanne. Voi kuinka onnelliseksi tunnen itseni saadessani teidät vanhemmikseni. 

Äiti & Iskä. Rakastan teitä niin paljon.

Nyt on ensimmäinen vuosi taputeltu Helsingissä. Loppuelämä vielä jäljellä.

T H E G R E E N B A G

PHOTOS BY SOFIA SALO

NAILS/ LEBLANK

DRESS/ZARA SHOES/ZARA BAG/2ND HAND

En tiedä, mikä tässä laukussa on, mutta se iski mun silmääni -heti kun näin sen. Sen pieni ja pirteä olemus herätti minussa mielenkiinnon. Monen monta asuyhdistelmää iski mieleeni ja niin tämä pienokainen lähti kotiin. Hintaa laukulla oli muutama hassu euro. 

Laukku on pysynyt matkassa mukana koko viime ja tämän viikon. Antaa ihanan pirteän olemuksen niin asuun, kuin minuunkin. Ja vaikka vihreä ei ole ainakaan ennen ollut yhtään minun  juttuni, tuntuu se silti todella tutulta ja omalta. 

Mulla on ollut taas monta ihanaa ja aurinkoista päivää takana. Olen saanut olla ja nauttia. Hymyillä ja iloita. Olen saanut olla onnellinen ihan juuri niistä pienistä hetkistä, jotka rakentavat päivän <3

Aurinkoista  loppuviikkoa <3

LÖYLY

LÖYLY

No nyt tuli paljon sekalaisia kuvia eilisestä illasta. Harvemmin jaan tänne mitään tälläistä, mutta toisaalta kiva jakaa jotain muuta.

Päätimme lähteä  tyttöjen kanssa katsomaan miltä kesän puhutuin paikka näyttää. Ja näyttihän se aika mielettömältä. Viihdyttiin terassilla monta tuntia kahvia juoden ja nauraen. Oli kyllä aivan ihana kesäilta auringon alla <3 Näitä hetkiä on aivan ihana muistella talven pimeinä aikoina.

Eikä kyllä Löyly ollut millään tavalla pettymys. Niin viimeiseen asti mietitty ja rento fiilis valtasi koko mestan. Ihmisiä riitti ja ruoka oli hyvää. Kahvikin oli todella kohtuun hintaista. On aina ihanaa löytää Helsingistä "halpaa" kahvia... :D

Tänään otamme Reetan kanssa suunnaksi Suomenlinnan. Helsinki Fashion Week on tänään viimeistä päivää meneillään. Olen enemmän, kun innoissani. Meitä on tänään myös siunattu mielettömän hyvällä ilmalla. 

Aivan ihanaa alkanutta päivää teille <3

REGATTA 2016

REGATTA 2016

@reetai @ariellepersons @merikaisla @uchenna

Aivan huippu viikko takana pakko sanoa. 

En tiedä johtuuko siitä, että liikuin aivan älyttömästi ja söin hyvin. En tiedä, johtuiko muutamasta viini-illasta vai johtuiko kenties Hangon regatasta. 

Oli miten oli. OLI AIVAN HUIPPUA. 

Ehkä sanonnalla on jotain perää; kolmas kerta toden sanoo. Tänä vuonna oli itselläni kolmas kerta regatassa. Ei stressiä, ei huolta, ei kireitä vaatteita, ei huonoa seuraa, ei viileää ilmaa. Pelkkää naurua, uusia ihmisiä, aurinkoa, lämpöä, iloisia ihmisiä ja aamutunneille valvottuja tunteja. 

Aivan parasta. 

Ja vaikka muistoissa ovatkin huonolaatuiset kuvat puhelimesta, kertovat nämä silti enemmän, kuin tuhat sanaa. Eikö kuvista paistakin läpi onni ja ilo?

Olin kyllä hyvin onnellinen ja hyvin siunattu. 

Tämä viikko tulee näyttämään hiukan erilaiselta. Olen huomenna lähdössä Saloon käymään. Voi että en malta odottaa. Ja meidän Kaisa on palannut jenkeistä Suomeen <3 Ja Äidilläni on tänään syntymäpäivä <3 Monta syytä hymyyn. 

Aivan ihanaa viikonalkua teille ihanaiset <3