MINUN KESÄNI

Minun kesä oli hyvin onnellinen. Täynnä naurua ja rakkautta. Hymyä ja aurinkoa. 

Se oli mökin vanhoja astioita ja puusaunaa. Se tuoksui meri-ilmalta ja tuoreilta mansikoilta.

Se piti kädestä ja kannatteli minua. Se antoi kaikkensa ja vähän enemmänkin. 

Kesä oli joka puolella. Se oli jopa paikoissa, missä sitä ei edes odotettu. 

Se maistui smoothielta ja Robert's coffeen kahvilta. 

Se näytti seesteiseltä ja rauhalliselta -muutamaa myrskyä lukuunottamatta. 

Kesä jopa korjasi kodin takaisin kodiksi ja sai minut siirtymään kameran toiselle puolelle. Pitkästä aikaa huomasin, kuinka kaunista onkaan linssin toisella puolella.

Se sai minut käyttämään vyölaukkua ja valkoisia vaatteita. Se sai minut herättelemään itseäni ja tyyliäni. 

Kesä sai myös ikuisen merkin iholleni. Se sai minut muistamaan jotain sellaista, mitä en voi enää ikinä unohtaa. 

Se valvotti minua myös yön pikkutunneille asti ja sai minut juomaan valkoviiniä hyvässä seurassa. Se sai minut nauttimaan jälleen uusien ihmisten seurasta ja unohtumattomista tähtitaivaista. 

Se toi minut myös Suomenlinnaan katsomaan tulevaisuutta. Tulevaisuutta vaatteiden valossa. 

Se sai minut nauramaan vatsani pohjasta ja unelmoimaan tulevasta. 

Kesä sai minut myös fiilistelemään maisemia, kulkuvälineitä ja eri kieliä. Se sai minut uskomaan taas hyvään. 

Se sai minut myös monen monta kertaa nousemaan ylös sängystä ja näkemään maailmaa auringon silmin. Se toi minut taas lähemmäksi itseäni. 

Kesä ei myöskään unohtanut, mitä rakkaus on. Rakkaus minun koiriani kohtaan. 

Se sai minut ihastelemaan ystäviäni kaukaa. Ymmärtämään heidän läsnäolon ja sen tärkeyden. Se antoi minulle heidät takaisin. 

Se sai minut tuntemaan oloni tärkeäksi ja rakastetuksi. Se lämmitti auringollaan niin, että tunnen lämmön vielä syksylläkin. 

Minun kesä antoi paljon ja otti vähän. Ja niin kun sanotaan; myrskyn jälkeen tulee tyyntä. Tuli tyyntä ja sen mukana hymyä ja rakkautta. Onnea ja iloa. 

Kiitos kesä 2016. Olit elämäni paras kesä. 


(11 kuva Janita Autio)